NIMISTÖNHUOLTO

Nimistönhuolto: [Nimineuvonta] [Nimistöntarkistus ja koulutus] [Kuntien nimet] [Suomen kielen lautakunnan suositus maiden nimien taivuttamisesta] [Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet] [Henkilönnimet] [Julkishallinnon nimet] [Nimistöntutkimus] [Nimiarkisto]

[ Paikannimien teemavuosi 1999 ]

Mitä nimistönhuolto on?

Nimistönhuollolla pyritään siihen, että suomalaiset tuntisivat perinteiset nimikäytännöt, uusimman nimistön muodostus- ja käyttötavat ja kielemme mukaiset nimien kirjoitusasut. Siksi "nimitoimisto" antaa nimiä koskevaa opastusta ja valistusta.

Nimet ovat olennainen osa kieltä. Nimet vain käyttäytyvät jossain määrin eri tavoin kuin muu sanasto. Niihin liittyy usein tarkoitteensa konkreettista historiaa, joka on hyvä tuntea uuttakin nimistöä suunniteltaessa.

Jokapäiväisessä kirjoituksessa ja puheessa tarvitaan jatkuvasti myös ulkomaisia henkilön-, paikan-, tuote-, yritys- ja muita nimiä. Monien kielten äänteistö ja kirjaimisto ei helposti taivu suomen kielen mukaiseksi. Yhdessä eri kielten asiantuntijoiden kanssa nimistönhuoltajat antavat tietoa myös siitä, miten ulkomaisia nimiä käytetään suomalaisessa kontekstissa.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistönhuoltotyö perustuu nimistöntutkimuksen antamaan kuvaan maamme nimistöstä, koti- ja ulkomaiseen nimistökirjallisuuteen, tutkimuskeskuksen nimiarkiston  kokoelmiin sekä kulloisenkin tapauksen erikseen vaatimaan tutkimukseen.

Suomenkielinen nimistönhuolto toimii yhteistyössä saamenja ruotsin kielen huollonkanssa. Nimistöhuollon onnistumisen edellytyksenä on hyvä yhteistyö kotimaisten virastojen, laitosten, joukkoviestinten, naapurimaiden ja YK:n paikannimiasiantuntijaelimen (UNGEGN) kanssa.

Nimistönhuollon tavoitteena on

• paikannimiperinteen vaaliminen ja kotimaisen nimikäytännön tunnetuksi tekeminen,
• uusien paikannimien ja erilliskohteiden nimien luominen toimiviksi ja perinteisten veroisiksi niin kaupunkien ja taajamien kaava-alueilla kuin maaseudulla,
• etu- ja sukunimijärjestelmien toimivuus niin, että siinä toteutuvat kotimaisen henkilönnimikäytännön ja nimilain vaatimukset,
• maahan tulleiden vieraskielisten henkilönnimien toimivuus sopusoinnussa nimilainsäädännön ja oman nimijärjestelmämme kanssa,
• virastojen, laitosten, yritysten, yhdistysten, tuotemerkkien yms. nimien valintaan ja käyttöön vaikuttaminen,
• ulkomaiden paikannimien oikea ja mahdollisimman selkeä käyttö ottaen huomioon maassamme vakiintunut käytäntö ja kansainvälisesti hyväksytyt nimien käsittelyä koskevat periaatteet.

Nimistönhuollon virallinen asema

• Nimistönhuoltotyö on myös yhteiskunnallinen velvoite. Sen tarve tuotiin esiin jo varhaisessa suomenkielisessä lehdistössä 1840-luvulla. Nykyisen toiminnan taustana on virallisia päätöksiä ja säädöksiä, mm.
• Kotimaisten kielten tutkimuskeskusta koskeva laki, joka määrittelee tutkimuskeskuksen yhdeksi tehtäväksi suomen kielen tutkimuksen ja huollon
• eduskunnan toivomus vuodelta 1957 nimiasiantuntijaelimen kuulemisesta paikannimipäätöksiä tehtäessä,
• (etu- ja sukunimiä koskeva) nimilaki, toiminimilaki, tavaramerkkilaki, muut lait ja hallinnolliset määräykset, jotka koskevat nimien käyttöä,
• YK:n talous- ja sosiaalineuvoston paikannimiasiantuntijaryhmän (UNGEGN) päätökset ja suositukset vuodesta 1967 alkaen.
• Valtioneuvoston päätös vuodelta 1982 viranomaisten kielenkäytön parantamiseksi koskee myös julkista erisnimien käyttöä.

Suomen kielen lautakuntaantaa nimistöä koskevia suosituksia. Tutkimuskeskuksen nimistöyksikkö valmistelee nämä päätökset.

[Kielenhuolto] [Nimistönhuolto] [Tutkimus] [Sanakirjat] [Julkaisut] [Kirjasto] [Arkistot] [Henkilökunta] [Hakemisto] [Linkit]

Sivun alkuun Kotisivulle